Videopostaus 27.2.

Moikka! Tällä viikolla pääsin kolmesti tallille, mikä oli tosi jees koska viime viikolla pääsin vaan kerran. Tänäänkin olisi tarkoitus poikkeuksellisesti mennä, yleensähän siis Musan toinen vuokraaja käy silloin.

Alkuviikosta kävin maanataina Erikan kanssa ilman satuloita poneilla kävelemässä ja tiistaina yksinään Musalla. Kuvamateriaalia ei näiltä kerroilta ole, mutta jos joitain mieleen painuneita asioita mainitsisin, niin maanantaina onnistuin tippumaan kun Musa säikähti jotain. Vahvasti veikkaan, että maisemissa pyörivä hirvi oli lähellä, kun poni sillä tavalla loikkasi ja jäi puhisemaan sekä kyttäämään. Ja tiistaina maaston jälkeen rapsuttelin tammaa tarhassa ja keksin hieroa sitä vähäsen. Löysinkin selästä kohdan, jonka hieromisesta Musa nautti niin paljon että alkoi hoitaa takaisin, ihana!

Eilen, lauantaina sain Siljan, eli hyvän ystäväni jonka kanssa käytiin joskus samalla tallilla, mukaan kuvaamaan, joten kuvattiin videopostaus. En ookkaan aikoihin kuvaillut ja editoinut videoita, melkein unohin kuinka kivaa puuhaa se on! Pitemmittä puheitta, videon pariin. :)

Mulla alkoi nyt hiihtoloma, jonka tarpeessa todellakin olen. Tällä viikolla oli kaksi koetta mulle vaikeista aineista ja yhteishaku, onneksi ovat nyt ohi. Ihanaa, kun saa loma-aamuisin vaan hillua yökkärissä eikä ole kiire mihinkään, saa noustakin ihmisten aikaan. Lomalla pääsen myös paljon paremmin valoisan aikaan tallille, vaikka nyt olenkin ehtinyt myös koulupäivinä, kun pimeää tulee vasta kuuden aikoihin. 

Hyvää lomaa kaikille joilla se alkoi!

Lauantaipäivän hyvä fiilis

Tämmönen keli on aivan täydellinen sää ratsastaa. Ei ole liian kylmä eikä kuuma, ei ole liukasta eikä märkää. Tilsoja toki tuli, kun Musalla ei ole takasissa kumeja ja Ilpo nyt on kengätön.

Käytiin Nean kanssa tänään poneilla pitkä ja reipas lenkki. Nea ajoi Ilpoa ja itse ratsastin ilman satulaa Musalla. Nea ei ollutkaan pitkään aikaan mennyt Ilpolla!
Viime aikoina ollaan menty paljon kävelylenkkejä ja vähän ravattu, joten päätettiin nyt mennä pitkästä aikaa vähän reippaammin. Ravattiin pitkiä pätkiä ja otin Musan kanssa muutamilla suorilla laukkaa, poni oli silminnähden innoissaan! Ilpokin innostui, ehkä vähän turhankin paljon, sillä se yhdellä pätkällä päätti muuttua rodeoponiksi ja lähti pukitellen kiitämään meidän perään, Nean ja kärryjen kanssa. Oli aika hulvaton näky, onneksi ei käynyt kuinkaan.

Takaisinpäin kävellessä jostain iski sellainen hyvä fiilis. Maasto oli mennyt tosi hyvin, oli nätti keväinen sää ja Musa talsi pitkin ohjin kotia kohti, molemmat oltiin oikein tyytyväisiä. Joskus elämä on vaan niin ihanaa.

Ponien maaston jälkeen Golda pääsi Nean kanssa hommiin. Mäkin pääsin hommiin, sillä lupauduin kuvaajaksi. Ei käyty kovin kaukana, ihan vaan yhden tien päässä ja takaisin. Takaisin tullessa vastaan tuli hurja, pieniä hevosia syövä rekka, johon Golda onneksi reagoi vaan jähmettymällä ja puhisemalla. Sain paljon kivoja kuvia, mutta tässä nyt vaan muutama.

Minkälainen on teidän mielestä paras ratsastuskeli?

Q&A vastaukset

Moikka! Tässä tulee vastaukset viime postaukseen tulleisiin kysymyksiin. Niitä tuli melko vähän, mutta kumminkin yllätyin että niinkin paljon kun blogi kumminkin oli melkein vuoden hiljainen.

Kauan oot harrastanu ratsastusta?
- Muistaakseni ekaluokkalaisesta asti, mutta vasta pari vuotta aktiivisesti.

Minkä ikäinen Musa on?
-Kääntyi 12-vuotiaaksi.

Minkälainen on unelmien hevosesi?
-Mun unelmien hevonen olisi sellainen suklaanruskea suokkiruuna, jonka kanssa pystyisi tekemään kaikenlaista kivaa. Se olisi luonteeltaan rauhallinen ja lempeä, mutta kuitenkin omalla moottorillaankin kulkeva ja innokas menijä. Tekisin sen kanssa  ihan kaikkea; leikittäisiin kouluratsukkoa, hypättäisiin, mentäisiin kärrylenkeille, opettaisin sille temppuja, yms., harjoiteltaisiin kaulanaruilua/ilman varusteita menoa ja tehtäisiin maastakäsittelyjuttuja, käytäisiin vauhtimaastoilla ja niiden vastapainoksi ilman satulaa kävelyillä ja hengailtaisiin vaan kahdestaan. Tää hevonen ois mun paras kaveri ja sen kanssa pystyisin nauttimaan hevosenomistajuudesta täysin siemauksin. Voi että jos joskus löydän tämmöisen ni se lähtis mun matkaan samantien!

 Mikä on Kyöstin virallinen nimi?
-Uskomattoman Kiva Kyösti, ehkä parhain nimi minkä oon koskaan kuullu! :D

Paljo oot hypänny, enkka?
-Tosi vähän, en oo oikeen hyppäämisestä innostunut. Ja korkein yksittäisenä n. 70 cm Freyrillä ja ratana 40-50 cm yhellä leirihepalla.

Kyöstin hyppyenkka?
-Noh, se hyppii yksin ollessaan meiän keittiön pöydälle joka on jotain 70 cm..

Kivoin tallihomma? Entä inhottavin?
-Ruokien sekottelu ja karsinoiden siivous, ellei kyseessä ole "epäsiistin" hevosen karsina. Tarhojen siivoamisesta en tykkää sitten yhtään!

Tykkäätkö ratsastaa enemmän poneilla vai hevosilla?
-Poneilla, niiden selässä on turvallisempi olo. Vaikka toki on muutama hevonenkin joilla tykkään ratsastaa, mutta oon aina tykännyt enemmän poneista/pienistä hevosista.

Shettikset on pop, vaikken niillä voikaan ratsastaa

Ensimmäinen hevonen jolla ratsastit?
-Senkun muistaisi! Ihan ensimmäisestä ei ole muistikuvaa, mutta eräs Gimlet -niminen hevonen oli ensimmäisiä. Jos oikein muistan, se oli rodultaan suokki ja muistan myös kuinka hauskaa oli katsella kun iskäkin ratsasti sillä. :D Hän kun ei ole hevosihmisiä.

Kokeillaas uusiks

"En kuitenkaan sano, etten koskaan enää tänne palaisi, sillä jos joskus innostus palaa niin mullahan olisi täällä blogi jo valmiina."

Mitä mä täällä teen? Yritän elvyyttää melkein vuosi sitten kuolleen blogini eloon. En yhtään tiedä tuleeko tämä toimimaan, mutta hinku bloggaamisen pariin on kova, joten miksen yrittäisi?

Asiat ovat muuttuneet todella paljon siitä, mihin viimeeksi jäätiin. Pian blogin lopettamisen jälkeen Freyr lähti uudelle omistajalle ja kesän ajan liikuttelin Gusturia ja paria muuta issikkaa. Loppukesästä lähdin tuolta tutulta ja turvalliselta tallilta kohti uusia seikkailuja ja päädyin lopulta nykyisen vuokraponini luokse.

Ai.Ka. Musikant, tuttavallisemmin Musa. Oon nyt siis liikuttanut tammaa syyskuusta asti ja aivan täysin ihastunut siihen! Lempeä ja reipas pikkurussi joka toimii sekä ratsuna että kärryjen edessä. Kuten edelliselläkään tallilla, ei tuollakaan ole ainakaan vielä kenttää, joten pitäydyn yhä lempipuuhassani, eli maastoilussa.

© Tytti

Noniin, tässä taas ollaan. En todellakaan lupaa että blogi palaa entiseen "loistoonsa", mutta ainakin yritän.
Olin melko kauan poissa täältä ja en tässä postauksessa läheskään kaikkea kertonut, joten olisiko teillä vanhoilla lukijoilla ja miksei uusillakin jotain kysyttävää tai toiveita blogin tulevaisuuden suhteen? Vastailen kysymyksiin erillisessä postauksessa. :)

Oletteko yhä kiinnostuneita seuraamaan Puskaponeja?