Uusia tuulia

Heippa taas, long time no see ja sitä rataa. Blogi on ollut jonkinnäköisellä tauolla ja siinä ajassa on ehtinyt vähän tapahtuakin ja se tulee vaikuttamaan sisältöön tulevaisuudessa; muunmuassa päätähti on vaihtunut.

Musa lähti joulukuun alussa uuteen kotiin ja vaikka sain tietää tästä jo viime keväänä, ei se tehnyt siitä yhtään kivuttovampaa. Sentään ymmärsin nauttia kaikista hetkistä pikku russimammani kanssa ja sain sanoa heipat. Musalla menee varmasti tosi hyvin uudessa kodissaan, mutta ikävä on silti kova. Ehdittiinhän me se päälle vuosi touhuta yhdessä, jonka aikana Musasta tuli yksi elämäni tärkeimmistä hevosista ja sitä se tulee aina myös olemaan.

Uutta tallia mun ei sentään tarvinnut lähteä taas etsimään, sillä ponin lähdön tiimoilla lauma sai uuden lisäyksen ihastuttavasta (ja Musan jälkeen tosi isosta) ruunasta, jota mulle ehdotettiin ratsuksi. Tästä hevosesta kerron ihan erillisessä postauksessa sitten. Kiva saada jäädä tälle tallille, oon niin tykästynyt sen pieneen heppalaumaan ja muutenkin viihdyn siellä hyvin!

Nemo on toki yhä kuvioissa mukana, se on kasvanut hirveästi ja on nyt talvikarvassaan niin kovin pörröinen! Pitää joku päivä ottaa ihan kunnolla kuvia siitä, nythän kuvaaminen ei ole enää ongelma kun sain joululahjaksi pitkään ja kovasti toivotun kameran, Canon EOS 100D:n. Hirveän hyvä ja kätevä pikkukamera tälläiselle aloittelevalle kuvaajalle.

Kyösti on joutunut jo laittoman usein kameran eteen..

Ensi postaukseen!